keskiviikko 11. toukokuuta 2016

KELTAINEN TOUKOKUU


 Toukokuu on antanut paljon vaikka vastahan se on aluillaan. On ollut vappua rakkaiden ystävien kanssa, siskojen ja äidin vierailua meidän kodissa, vapaa-aikaa just sen verran että jaksan sykkiä koko kesäkuun työpaikan, työharjoittelupaikan ja koulun välillä (oiekasti koko kesäkuu on supertäynnä näitä edellämainittuja) sekä ennen kaikkea; aurinkoa. Lähestulkoon jokaisena päivänä ollaan retkeilty puistoihin istumaan, milloin kirjan, milloin eväiden ja milloin pupun tai koiran kanssa. Pisamia on tullut lisää ja oon löytänyt itsestäni sellaisen pienen auringonottonautiskelijan, mitä en ennen ole ollut.
Elämä tuntuu hyvältä, mut toisinaan möröt valtaa mielen. Kaipaisin kovasti jonnekin rauhaisaan paikkaan, vaikka mökille tai metsään, hyvällä porukalla tai yksin. Hetkeksi pois kaupungin vilinästä. Eilen oltiin koulussa ja istutettiin kuusentaimia,(se oli tosi terapeuttista ja rentouttavaa ja ajatus siitä että niistä tulee joskus isoja puita on mun mielestä tosi kutkuttava) eikä liikenteen ääniäkään juuri ollut ja just silloin tajusin mitä kaipaan; hiljaisuutta, vähän rauhaa. Jos vaikka kesällä pääsisi jonnekin mökille?



Tuntuu hassulta ajatella että kesä on än yy tee nyt. Kesä menee osittain töissä, osittain muita juttuja tehden; toukokuun 21.päivänä olisi Espoossa häät ja kolmaskymmenes aloitan työharjoittelun hevostallilla. Toivon kuitenkin että ehdin tehä muitakin kesäjuttuja; haaveissa olisi mökki tai metsäretki, visiittejä äidin luo ja Hauholle, aamuun asti valvomista, kesäsateita ja puistohengaamista, hyvää musiikkia, ja lupasinhan mä lähteä käymään kavereiden luona vanhalla asuinpaikkakunnalla, mikä toisaalta on niin metsässä että siellä jos jossain saa olla rauhassa.

Luovuuskin on hukassa; just kun pitäisi piirtää huomiseksi jotain suunnitelmia mitä aion omin pikku kätösin koulun puutyökurssilla rakennella, huomenna olisi taas tiedossa kaksi päivää Hyvinkäällä asumista. Onnekseni kiva koulu, uusi ystävä ja ihan ookoo asuntola tekee reissusta sellaisen että lähden kyllä matkaan enemmän kuin mielelläni, parin päivän paussi Tampereesta tekee kyllä varmasti hyvää.

Ihanaa toukokuuta teillekin tyypit.

4 kommenttia:

  1. Sun blogi on niin kiva! Kiva lukea ja kiva katsoa sun ottamia kuvia, tykkään!

    VastaaPoista
  2. Mä oon viime aikoina ruennu kaipaa luontoon ja metsään! Oon ruennut haaveilemaan jopa jostain pienestä vaellusretkestä ja yöpymisestä metsässä teltassa tai laavulla. Onneks tuosta vähän matkan päästä pääsee tuonne Hervannan metikköön seikkailee ja juoksee polkuja pitkin, niin voi arkisinkin tarvittaessa hieman irtaantua tavallisesta arjesta ja rauhottua lintujen ja luonnon ääniä kuunnellessa (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. nojoo kauhee luontokaipuu mullakin! onneks hyvinkäällä sielu kyl lepää, kun koulu on senverta sivussa kauoungista että tuntuu ku maalla ois :---)

      Poista